Iloa taakan sijaan – Norja on roolimalli imetyksen suhteen

Kansainvälinen symposium BfR:ssä kansallisen imetyskomission 10-vuotisjuhlan kunniaksi

Äidinmaito on paras, käytännöllisin ja halvin ruoka vastasyntyneelle. Imetyksen pitäisi siksi olla itsestäänselvyys äideille. Mutta se ei ole, kuten nykyisten tilastojen tarkastelu osoittaa. Saksassa yli 90 prosenttia sairaaloissa syntyvistä vauvoista asetetaan äidin rintaan. Kuuden kuukauden iässä vain 6 prosenttia vauvoista voi nauttia supercocktailista. BfR:n mukaan se ei riitä, sillä rintamaito on räätälöity juuri lapsen tarpeiden mukaan ja se suojaa sekä äitiä että lasta sairauksilta. "BfR:n kansallinen imetyskomissio, joka perustettiin 48 vuotta sitten, on asettanut itselleen tavoitteeksi norjalaiset olosuhteet", selittää puheenjohtaja, professori Hildegard Przyrembel. "Kuuden kuukauden iässä 10 prosenttia lapsista on edelleen täysin rintaruokinnassa."

Tämän norjalaisen "imetyksen ihmeen" syy on yksi aiheista kansainvälisessä symposiumissa, johon kansallinen imetyskomissio kutsui asiantuntijoita kaikkialta maailmasta juhlistamaan sen 10-vuotisjuhlia. Noin 30 vuotta sitten Norja joutui samanlaiseen tilanteeseen kuin nykyinen Saksa: synnytyksen medikalisoinnista, äidin ja vastasyntyneen erottamisesta hygieniasyistä sekä pulloaterioiden saatavuudesta aina oikeaan aikaan (määräysten mukaan). Kuudentena kuukautena synnytyksen jälkeen edelleen imettävien äitien määrä laski 30 prosenttiin. "Käänne alkoi 70-luvulla", sanoo professori Gro Nylander Oslon Rikshospitaletista. ”Se heijastaa naisten uutta minäkuvaa, mutta myös seurausta siitä, että valtio ja julkinen terveydenhuolto ovat yhdessä työnantajien kanssa luoneet olosuhteet, jotka antavat norjalaisnaisille mahdollisuuden imettää lapsiaan täysillä yli kuuden kuukauden ajan. Lisäksi yleinen mielipide muuttuu perusteellisesti, sillä se ei koe imetystä enää taakana vaan nautinnona.

Dass in Deutschland inzwischen die Zahl der Mütter wieder zunimmt, die über sechs Monate hinaus stillen, ist sicherlich auch ein Erfolg der unermüdlichen Aufklärungsarbeit der Nationalen Stillkommission am BfR. In ihr arbeiten Ärzte, Hebammen, Still-Beraterinnen und Selbsthilfegruppen gemeinsam für verbesserte Stillbedingungen in der Klinik, am Arbeitsplatz und im Privatbereich. Es ist eine Politik der kleinen, aber wirksamen Schritte, die hier gefahren wird. Und sie zeigt Erfolge. So wurde unter anderem erreicht, dass die Herstellung von Gratis-Tagesportionen von Säuglingsanfangsnahrung 2004 eingestellt wurde. Derartige Proben verführten manche Mütter in der Vergangenheit dazu, den Weg des Stillens erst gar nicht einzuschlagen, sondern die Säuglinge gleich ans Fläschchen zu gewöhnen.

Weitere thematische Schwerpunkte des Symposiums beschäftigen sich mit der Frage, welchen Einfluss das Stillen auf Infektionen und die Entwicklung von Allergien, von Übergewicht oder von Diabetes mellitus bei Kindern hat: Stillen ist kein Allheilmittel und bietet keinen absoluten Schutz, aber gestillte Kinder erkranken seltener an Infektionen der oberen Luftwege und des Magendarmtraktes. Langjährige Beobachtungen deuten darauf hin, dass Muttermilch durchaus in gewissem Umfang vor Allergien schützen kann und dass Stillen das Risiko für Fettleibigkeit vermindert. Gestillte Kinder haben außerdem ein geringeres Risiko an Diabetes mellitus Typ 1 zu erkranken.

Auch die Frage, wann kranke Mütter ihr Kind aus gesundheitlichen Gründen nicht stillen sollten, wird auf dem Symposium diskutiert. Nur sehr wenige Erkrankungen werden als Stillhindernis betrachtet: Mütter mit einer Hepatitis-C-Infektion etwa, können nach Meinung der Experten durchaus stillen. Anders HIV-infizierte Mütter: Sie sollten nicht stillen. Betroffene Mütter sollten in jedem Fall qualifizierte Beratung einholen.

Auch kranke und unreife Kinder sollten nach Möglichkeit in den Genuss von Muttermilch kommen. Dazu bedarf es besonderer Anstrengungen des Personals in den Entbindungskliniken.

Lähde: Berliini [bfr]