Iloa taakan sijaan – Norja on roolimalli imetyksen suhteen
Kansainvälinen symposium BfR:ssä kansallisen imetyskomission 10-vuotisjuhlan kunniaksi
Äidinmaito on paras, käytännöllisin ja halvin ruoka vastasyntyneelle. Imetyksen pitäisi siksi olla itsestäänselvyys äideille. Mutta se ei ole, kuten nykyisten tilastojen tarkastelu osoittaa. Saksassa yli 90 prosenttia sairaaloissa syntyvistä vauvoista asetetaan äidin rintaan. Kuuden kuukauden iässä vain 6 prosenttia vauvoista voi nauttia supercocktailista. BfR:n mukaan se ei riitä, sillä rintamaito on räätälöity juuri lapsen tarpeiden mukaan ja se suojaa sekä äitiä että lasta sairauksilta. "BfR:n kansallinen imetyskomissio, joka perustettiin 48 vuotta sitten, on asettanut itselleen tavoitteeksi norjalaiset olosuhteet", selittää puheenjohtaja, professori Hildegard Przyrembel. "Kuuden kuukauden iässä 10 prosenttia lapsista on edelleen täysin rintaruokinnassa."Tämän norjalaisen "imetyksen ihmeen" syy on yksi aiheista kansainvälisessä symposiumissa, johon kansallinen imetyskomissio kutsui asiantuntijoita kaikkialta maailmasta juhlistamaan sen 10-vuotisjuhlia. Noin 30 vuotta sitten Norja joutui samanlaiseen tilanteeseen kuin nykyinen Saksa: synnytyksen medikalisoinnista, äidin ja vastasyntyneen erottamisesta hygieniasyistä sekä pulloaterioiden saatavuudesta aina oikeaan aikaan (määräysten mukaan). Kuudentena kuukautena synnytyksen jälkeen edelleen imettävien äitien määrä laski 30 prosenttiin. "Käänne alkoi 70-luvulla", sanoo professori Gro Nylander Oslon Rikshospitaletista. ”Se heijastaa naisten uutta minäkuvaa, mutta myös seurausta siitä, että valtio ja julkinen terveydenhuolto ovat yhdessä työnantajien kanssa luoneet olosuhteet, jotka antavat norjalaisnaisille mahdollisuuden imettää lapsiaan täysillä yli kuuden kuukauden ajan. Lisäksi yleinen mielipide muuttuu perusteellisesti, sillä se ei koe imetystä enää taakana vaan nautinnona.