Mitä eläinjalostus, mitä hän haluaa, mitä hänen pitäisi tehdä?
Mitä ominaisuuksia maatilalla eläin perii, kuinka tärkeitä nämä ominaispiirteet ovat taloudellisessa karjan tai eläinten tervey- dessä ja onko jalostukseen biologisia tai eettisiä rajoituksia suorituskyvyn kannalta? Nämä ja muut kysymykset olivat tämän vuoden eläinlääketieteen akatemian kevään symposiumin aiheena 7issa. ja 8. Vastaus maaliskuussa Montabaurin linnassa.
Monet puhujat selittivät aiheitaan maitokarjakasvatuksen perusteella. Jalostusarvon estimoinnin avulla merkitykselliset ominaisuudet voidaan tallentaa perinnöllisyysmalleilla. Geneettisen arvioinnin väline sisältyy käytännön jalostustyöhön ja sitä käytetään käytännössä. Puhtaan suorituskyvyn tietojen, kuten lypsykarjan maidon määrä on keskipisteen hedelmällisyysominaisuuksia. Myös kasvatusarvon "terveys" merkitys on yhä tärkeämpää. Jalostusarvon arvioinnin puitteissa käytetään yhä objektiivisemmin havaittavissa olevia ominaisuuksia, kuten maidon progesteroniarvoja tai uusia menetelmiä, kuten kromosomaalisten segmenttien tunnistamista. Ennen kaikkea genotyyppitiedot sopivat sellaisten ominaisuuksien tunnistamiseen, joita ei koskaan tai harvoin esiinny puhtaassa muodossa tai jotka ovat vain perinnöllisesti vähäisiä.
Loistava mahdollisuus "Precision Breeding"
Eläinten jalostus ja molekyyligeneettinen kehitys ovat edistyneet valtavasti viime vuosikymmeninä. Sillä välin tärkeiden maatalouseläinten genomit on sekvensoitu siten, että on saatavilla informatiivisia geneettisiä karttoja karjasta sioihin mehiläisiin. Molekyylirakenteen tuntemus avaa uusien jalostusmenetelmien, kuten geenin muokkaamisen, käytön. Niin sanotut molekyylisakset toimivat paljon tarkemmin kuin aiemmat menetelmät. Uusien tekniikoiden menestyksekkäitä sovellusalueita ovat esimerkiksi sairausresistenssin kasvattaminen, tutkittujen nautojen kasvattaminen tai sukupuolistaminen. On myös mahdollista kasvattaa eläimiä, jotka voivat toimittaa erityisiä dieettituotteita. Biolääketieteellisissä eläinjalostuksissa on jo mahdollista tuottaa eläimiä lääkkeiden tuottamiseen tai siirtogeenisten sikojen kasvatukseen elinluovutukseen. Toisaalta uudet jalostusmenetelmät voivat edistää kestävämpää karjanhoitoa ja toisaalta avata lupaavia näkymiä sairauksien hoitoon.
Mahdollisuudet ja rajat
Symposium ei ollut pelkästään kysymyksestä "mikä toimii", vaan myös eläinten fysiologisista rajoista, joita tulisi harkita. Esimerkiksi 20-vuosien aikana voitiin kasvattaa rodun "Deutsche Holstein Schwarzbunt" keskimääräistä imetystehoa 7.000ista lähes 9.500 kg maitoon. Keskusteltiin näiden korkean hyötyjen ja varhaisista lähdöistä johtuvien alhaisempien hyötyjen välisestä suhteesta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä fysiologisesti sopivaan ruokintaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että korkean tuottavuuden omaavien lypsylehmien sopeuttamattoman ruokinnan syöttäminen imetyksen ensimmäisellä kolmanneksella liittyy läheisesti erilaisten sairauksien esiintymiseen. Keskustelussa käsiteltiin myös sitä, mitkä eläimet täyttävät aineenvaihduntaa koskevat vaatimukset ja miksi. Mielenkiintoinen lähestymistapa jalostukseen nähdään laktationikäyrän tasaisemmassa kasvussa heti syntymän jälkeen. Näitä suhteita on tutkittava edelleen. Tähän sisältyy muun muassa kaikkien ominaispiirteiden täydellinen fenotyyppinen karakterisointi.
Kun tunnustetaan, että yksipuolinen jalostus yhdelle ominaisuudelle voi vaikuttaa kielteisesti muihin piirteisiin, niin ns. Tyypillisiä esimerkkejä ovat ominaisuus monimutkaistaa terveyttä, hedelmällisyyttä tai käyttäytymistä. Kestävän maatalouden merkitys kasvaa resurssitehokkuudella. Toiminnallisilla piirteillä on yleensä pienemmät juoksevuudet ja niihin vaikuttavat ulkoiset tekijät, mikä tekee niiden kasvattamisesta vaikeaa. Genomisella valinnalla jalostusarvot voidaan vielä määrittää ja arvioida ilman suorituskykyä koskevia tietoja. Suoritustestiä ei kuitenkaan voi korvata tällä jalostusmenetelmällä. Nykyaikaiset jalostusmenetelmät ja anturilla avustettu tarkkuusjalostus ovat puolestaan johtaneet tietojen tulvaan. Suurena haasteena on nyt tuoda nämä tiedot yhteen ja käyttää sitä jalostukseen.
Kasvatus terveyttä kohden
Esimerkkejä käyttämällä selitettiin taudin vastustuskyvyn kasvattamista. Tunnistettaessa mukana olevat geenit toimivat korkeassa paineessa. Usein on mukana useita geenejä. Monimutkaisuuden takia nykyaikaisia menetelmiä, kuten geenin muokkausta, käytetään yhä enemmän. Paras esimerkki oli PRRS-resistenttien sikojen syntyminen, samankaltaisia käsitteitä noudatetaan afrikkalaisen sikaruton, naudan mastiitin ja tuberkuloosin osalta.
Eräs erityistapaus on sairauden vastustuskyvyn kasvattaminen mehiläisillä, joiden erityispiirteet johtuvat mehiläisen biologiasta. Myös kuningattaren jalostusarvo määräytyy suorituskykytestien avulla. Maailmankaupan "hyvien kuningattarien" takia kysymyksellä patogeenien siirtymisestä perinnötuotteilla on erityinen merkitys. Kyky torjua sairauksia riippuu suurelta osin niiden hygieniakäyttäytymisestä mehiläisten pesäkkeiden vaurioituneisiin koiriin. Siksi kasvatustavoite on kasvattaa kansoja lisääntyneeseen hygieniakäyttäytymiseen. Useiden vuosien ajan on lisääntynyt pyrkimys tunnistaa taudin vastustuskyvyn tai varro-toleranssin genomiset markkerit. Varroa-punkki lähettää viruksen, joka johtaa siipien epämuodostumiin.
Sosiaalinen diskurssi
Erityisalueina käsiteltiin lisää luentoja perinnöllisten sairauksien diagnosoinnista ja erityisten sikojen kasvatuksesta biolääketieteelliseen tutkimukseen. Esimerkiksi geneettisesti muunnettuja sikoja voidaan pitää solujen, kudosten tai jopa kokonaisen elimen luovuttajina. Transplantaatiot luovuttajapigista paviaaniin lupaavat suuria odotuksia heikentyneestä hylkäämisestä. Diabeteksen uudet hoidot näyttävät lupaavilta. Lisäksi keskusteltiin eläintenhoidon yhteiskunnallisesti merkityksellisistä kysymyksistä ja siitä, missä määrin jalostus voi edistää tuottavuuden ja toisaalta ihmisten ja eläinten välisten konfliktien ratkaisemista. Nykyaikaiset ravitsemussuuntaukset länsimaisissa yhteiskunnissa asettavat yhä enemmän kyseenalaiseksi lihan ja maitotuotteiden kulutuksen. Eläintuotannon suuri uhka asiantuntijat näkevät kuitenkin keskustelun ilmastonmuutoksesta. "Vähemmän, mutta parempi" on kysyntä, joka on myös otettava huomioon eläinjalostuksessa. Kasvatustoiminnan edistyksen ei tarvitse enää keskittyä muutamaan korkealaatuiseen rotuun, vaan jalostusominaisuuksiin, kuten kestävyyteen ja terveyteen. Missä määrin kuluttajat hyväksyvät menetelmät, kuten geenien muokkaus eläinjalostuksessa on edelleen epäselvä.
Johtopäätös
Symposium antoi yleiskatsauksen nykypäivän laajasta jalostustyökalujen valikoimasta. Tuli selväksi, että monet asiat ovat toteutettavissa, mutta hyödyt on punnittava. Eläinten etiikkaan liittyvät sosiaaliset suuntaukset vaikuttavat yhä enemmän eläinjalostuksen tieteeseen ja tavoitteisiin. Jalostusmenetelmien potentiaali jopa geenin muokkaamiseen avaa myös uusia mahdollisuuksia eri vaatimusten sovittamiseen.
