Tulevaisuuden rehuntuotanto: Hyönteisten mahdollisuudet vaihtoehtoisena proteiinilähteenä
Voiko hyönteisten teollinen kasvattaminen eläinten ruokinnassa edistää kasvavan maailman väestön ruokkimista? "Inhouse Farming – Feed & Food Show", joka järjestetään 12.-15 Hannoverin messukeskuksessa, on omistettu vastaamaan tähän kysymykseen. DLG:n (German Agricultural Society) järjestämä B2024B-alusta keskittyy teknologioihin ja ratkaisuihin, jotka osoittavat, että hyönteisiä voidaan nyt käyttää taloudellisesti vaihtoehtoisena proteiinilähteenä kestävälle rehulle. ”Inhouse Farming” täydentää optimaalisesti maailman johtavaa messua EuroTier ja EnergyDecentral, kansainvälisesti johtava hajautetun energiantoimituksen alusta, joka myös tapahtuu samaan aikaan, uusilla näkökulmilla ja liiketoimintamalleilla koko arvoketjulle.
Hyönteiset ovat prof. Dr. Nils Borchard, DLG:n tutkimus- ja kehitysjohtaja, kiertotalouden puuttuva lenkki. ”Ne voivat olla tulevaisuuden eläinten rehua, koska ne tarjoavat arvokkaita proteiineja, rasvoja ja muita ravintoaineita. Lisäksi niiden tuotanto on erittäin resurssitehokasta.” Mutta mikä tekee niistä jatkossa rehutuotannon raaka-aineen? Hannoverissa järjestettävä "Inhouse Farming – Feed & Food Show" tarjoaa vastauksia tähän kysymykseen marraskuun puolivälissä.
Musta sotilas lentää tarkennuksessa
EU:ssa on nyt hyväksytty seitsemän hyönteislajia, joita voidaan käyttää "jalostettuna eläinproteiinina" karjan ruokinnassa. Mustan sotilaskärpäsen (Hermetia illucens) toukat ovat osoittautuneet ihanteellisiksi rehun tuotantoon. Niiden proteiinipitoisuus on verrattavissa soijajauhon proteiinipitoisuuteen – 40–47 prosenttia kuiva-aineesta. "Toukkien potentiaali on valtava", vahvistaa Dr. Frank Hiller, Big Dutchmanin toimitusjohtaja. Koska ne tuottavat muuten tuskin käyttökelpoisista jäämistä korkealaatuista proteiinia, joka sopii ihanteellisesti eläinten rehuksi. Hiller olettaa, että vaihtoehtoinen proteiinilähde voi pysyvästi korvata merkittävän osan Eurooppaan tuodusta soijasta. Tästä syystä Big Dutchman on yhdistänyt olemassa olevan taitotietonsa hyönteisten pidosta ja tuotannosta vuonna 2020 perustetussa Better Insect Solutionsissa. Hyönteiskasvatuksen kokonaisratkaisuihin erikoistunut yritys esittelee järjestelmiään "Inhouse Farming – Feed & Food Show" -tapahtumassa.
Miltä nämä näyttävät käytännössä, nähtiin Hvirringissä (Tanska) marraskuussa 2023 – kun Enorm Biofactory, Pohjois-Euroopan tällä hetkellä suurin hyönteisfarmi, avattiin. Mustia sotilaskärpäsen toukkia kasvatetaan paikan päällä 22.000 XNUMX neliömetrin alueella ja jalostetaan hyönteisproteiiniksi ja öljyksi. Suuri osa teknologiasta, mukaan lukien pesimä- ja lihotusalueiden ilmastointijärjestelmät, poistoilman puhdistus ja lämmön talteenotto, nesteruokinta ja lihotuksen laatikot, tulevat Better Insect Solutionsilta. Asiantuntijat suunnittelevat ja rakentavat sijoittajille täydellisiä korkean teknologian hyönteistiloja, mukaan lukien kasvatus, lihotus ja jalostus. Sarjan pitkälle automatisoidut, modulaariset lihotusjärjestelmät on suunnattu enemmän viljelijöille, jotka haluavat luottaa toiselle tulolähteelle hyönteisten lihottajina.
Mahdollisuudet karjan ruokkimiseen
Enorm Biofactoryssa kasvatetut mustat sotilaskärpäset saavat ruokaa, joka koostuu pääosin alueellisen elintarviketeollisuuden tähteistä. Noin 100 päivän kuluttua toukat jalostetaan hyönteisöljyksi ja -jauhoksi, mikä on jo maatilakokeissa osoittanut lupaavia tuloksia siipikarjan ja sikojen tuotannossa ja eläinten terveydessä. Tavoitteena on tuottaa 2017 tonnia toukkia päivässä. Hyönteispohjaisilla valkuaisrehuilla eurooppalaiset maanviljelijät haluavat välttää osan soijatuonnistaan ulkomailta tulevaisuudessa. Vaikka hyödylliset hyönteiset on hyväksytty kalanrehun ainesosiksi vuodesta 2021, on tällainen rehu ollut toistaiseksi niche-tuote Euroopassa. Vasta syyskuusta XNUMX lähtien on EU:ssa ollut mahdollista syöttää sikoja ja siipikarjaa hyödyllisistä hyönteisistä peräisin olevaa prosessoitua eläinproteiinia poikkeuksen mukaisesti. Tämä avaa uusia kasvualueita hyönteisproteiinien valmistajille, kuten Livin Farms AgriFood, Illucens ja Viscon.
Mutta asiantuntijat, kuten prof. Dr. Nils Borchard näkee entistä enemmän mahdollisia sovelluksia. Tarhattuja hyönteisiä tai niiden osia voitaisiin käyttää eläinten ruokinnan lisäksi myös lihankorvikkeiden ja muiden elintarvikkeiden valmistuksessa sekä kosmetiikan valmistuksessa. Toistaiseksi hyönteisproteiinin tuotanto on usein ollut taloudellisesti vaikeaa, koska tuotanto- ja jalostusprosessit eivät vielä pysty kilpailemaan tavanomaisen rehun kanssa. "Maatalouden sivutuotteiden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käyttäminen hyönteisviljelyn rehuna voi auttaa vähentämään tuotantokustannuksia", Borchard sanoo. Miten orgaanisten tähteiden ja jätteiden potentiaalia voidaan hyödyntää, on siksi yksi niistä kysymyksistä, joista keskustellaan osana hyönteisteemapäivää 12. marraskuuta ”Asiantuntijavaiheessa: Sisäviljely”. Asiantuntijakumppani sisällön suunnittelussa on IPIFF (International Platform of Insects for Food and Feed), voittoa tavoittelematon EU-järjestö, joka edustaa hyönteistuotantosektorin etuja.
Hyönteiset kierrätyksen ammattilaisina
Vastaus tähän kysymykseen on jo kauan sitten houkutellut tutkimuslaitoksia ja startup-yrityksiä. Jäämiä on enemmän kuin tarpeeksi, koska "Euroopan unionissa syntyy vuosittain noin 58 miljoonaa tonnia käyttämätöntä ruokaa", selittää prof. Dr.-Ing. Jörg Woidasky Pforzheimin yliopistosta. Yliopisto on tehnyt yhteistyötä Bruchsalin startup Alpha-Proteinin kanssa useiden vuosien ajan. – Elintarviketeollisuuden sopivien sivutuotteiden valinnan lisäksi herkkien eläinten käsittelyä voitaisiin optimoida, selittää kestävän tuotekehityksen asiantuntija. Alpha-Protein käyttää näitä sivutuotteita jauhomatolle (Tenebrio molitor) ja kierrättää ne proteiinipitoiseksi raaka-aineeksi, joka sisältää vitamiineja, tyydyttymättömiä rasvahappoja ja kivennäisaineita.
”Lisäksi jauhomatoja kasvatettaessa saadaan ravinnerikasta kasvilannoitetta, jolla on monia muita positiivisia vaikutuksia, kuten maaperän aktivointi ja pitkäkestoinen lannoitus. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, käyttämällä hävitettyjä hyönteisten nahkoja (eli exuviaa) saavutamme kaikkien materiaalivirtojen täyden kierrätyksen”, sanoo yrityksen perustaja Gia Tien Ngo. Nämä syntyvät luonnollisen sulamisprosessin aikana ja niitä käytetään kestävien tuotteiden, kuten vaihtoehtoisten muovien, luomiseen. Tutkijat hyödyntävät nyt ensimmäisen projektin tuloksia. Painopiste on kasvatusprosessin järjestelmissä ja automatisoinnissa. Ludwigshafeniin suunnitellaan parhaillaan teollista tuotantoa kahden hehtaarin alueelle. Siellä tuotetaan vuosittain 1.000 5.000 tonnia kuivattuja hyönteisiä ja yli XNUMX XNUMX tonnia lannoitetta. Suunnitelmana on käyttää paikallisten leipomoiden vanhentunutta leipää ensisijaisena rehulähteenä.
Automatisoidun jalostuksen haasteita
Ympäristötekijöiden, kuten lämpötilan ja kosteuden, hallinta, herkkien kärpäsenmunien tarkka käsittely ja vastakuoriutuneiden toukkien tasainen annostelu ovat monimutkaisia tehtäviä, jotka on ratkaistava jalostuksen automatisoinnissa – aihe, jota näytteillepanoyritykset "Sisäviljelyssä" – Rehu- ja ruokanäyttely". WEDA Dammann & Westerkamp, ruokintatekniikoiden asiantuntija, on paikalla Hannoverissa. Luttenin yritys toimitti äskettäin vastaavan järjestelmän, joka sisältää ohjauksen ja prosessin visualisoinnin portugalilaiselle EntoGreenille. Kontti- ja sekoitussäiliöjärjestelmässä mustan sotilaskärpäsen toukkia ruokitaan jäännöksillä, kunnes ne saavuttavat lopullisen painonsa. Integroitu annostelujärjestelmä varmistaa yksilöllisen yhdistelmän ja tarkan rehualustan annostelun lihotussäiliöissä. Jätejäämät, joilla toukat viihtyvät, koostuvat alueellisesta kasvijätteestä, jota ei voida enää käyttää ruoantuotantoon. ”Järjestelmä tuottaa alustan noin 25 tonnin toukkatuottoon joka päivä. Sen modulaarisen rakenteen ansiosta se on helppo skaalata tulevaa laajentamista varten”, selittää WEDA-vientipäällikkö Gabriel Schmidt. Uutta laitosta suunnitellaan jo, ja se tuottaa jopa 2025 tonnia eläviä toukkia vuodesta 210 alkaen ja päivittäisen raaka-aineen syöttö on 45 tonnia.
