Saksalaiset syövät taas enemmän kalaa

Saksan kalastusteollisuus onnistui vuonna 2003 saavuttamaan hyviä tuloksia vaikeasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Kalan ja kalatuotteiden keskimääräinen kulutus henkeä kohden kasvoi vuoden 14,0 2002 kilosta (saalispaino) 14,4 kiloon vuonna 2003. GfK:n mukaan 98 prosenttia kaikista kotitalouksista osti kalaa viime vuonna. Kala oli Saksan kansalaisten ostoslistoilla keskimäärin 19 kertaa ostajataloutta kohden, keskimäärin 10,1 kiloa vuodessa (tuotteen paino). Viimeisimmät luvut heinäkuusta 2003 kesäkuuhun 2004 vahvistavat nämä myönteiset tulokset. Ostomäärä on tällä hetkellä noussut 10,3 kiloon kalaa ostajataloutta kohden. Kaikissa tuoteryhmissä myynti kasvoi kalenterivuoteen 2003 verrattuna. Kala ei löydä fanejaan vain Saksan rannikolta: Hampuri on liittovaltion sijoituksen kärjessä kotitaloutta kohden ostetun kalan määrällä mitattuna. Seuraavia paikkoja seuraavat Saksi, Schleswig-Holstein, Ala-Saksi, Saksi-Anhalt ja Thüringen.

Kalamyyntiä hallitsevat pakastekalat, marinaadit ja kalasäilykkeet

Jo kolmatta vuotta peräkkäin pakastekala on kuluttajien suosiossa ykkönen. Sen osuus kalankulutuksesta Saksassa vuonna 2003 oli 32 prosenttia. Toisella sijalla ovat kalasäilykkeet ja marinaadit (30 prosenttia), äyriäiset ja nilviäiset (12 prosenttia) sekä tuore kala (10 prosenttia).

Top 3: Alaskan pollock, silli ja tonnikala

Kalalajeittain tarkasteltuna Alaskan lyyra oli jälleen selvästi edellä vuonna 2003 pakastekalan vahvan kysynnän ansiosta. Sen osuus Saksan kulutuksesta asukasta kohden kuitenkin laski hieman edellisvuoteen verrattuna 31,4 prosentista 29,6 prosenttiin. Silli, joka on perinteisesti ollut toisella sijalla Saksan eniten kulutettujen kalojen joukossa, on kasvattanut osuuttaan 16 prosentista 18,9 prosenttiin. Myös paikat 3-5 nousivat viime vuonna merkittävästi: tonnikalan ja boniitin osuus asukasta kohden nousi 12,2 prosentista 14 prosenttiin, lohen 8,1 prosentista 9,9 prosenttiin ja punasimpun 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Kalaa ostetaan keskimäärin 19 kertaa vuodessa kotitaloutta kohden. GfK:n* mukaan 98 prosenttia kaikista saksalaisista kotitalouksista osti kalaa vuoden 2003 aikana. Kala oli ostoslistalla keskimäärin 19,1 kertaa kotitaloutta kohden. Viimeisimmät luvut vuodelta 2004 vahvistavat nämä kalastusalan myönteiset tulokset trendinä. Heinäkuusta 2003 kesäkuuhun 2004 ostajamäärä oli 2003 prosenttia - lähes ennallaan kalenterivuoteen 97,6 verrattuna - ja ostotiheys laski hieman 18,8:aan. Kalan ostomäärä kotitaloutta kohden osoittaa jopa lievää nousua: kalenterivuonna 2003 keskimääräinen kotitalous oli 10,1 kiloa (tuotepaino), kun heinäkuusta 2003 kesäkuuhun 2004 se oli 10,3 kiloa (+2 prosenttia). .

Myynti kasvaa kaikissa tuoteryhmissä

Kalaa ostavat kotitaloudet ostivat GfK:n mukaan yhteensä noin 2003 2004 tonnia kalaa heinäkuusta 350.000 kesäkuuhun 2,3, mikä on 2003 prosenttia enemmän kuin kalenterivuonna 5,7. Savustetut kalatuotteet kasvoivat eniten. Ostomäärä täällä nousi 28.000 prosenttia lähes 2003 3,4 tonniin. Mutta kysyntä kasvoi jälleen myös eniten myynnissä pakastekalassa, joten myynti kasvoi 110.000 prosenttia XNUMX XNUMX tonniin kalenterivuoteen XNUMX verrattuna.

Tuore kala on myyntiarvoltaan paljon edellä

Tuotteiden erilaisesta hintatasosta johtuen arvokuva on hieman erilainen: pakastekalan osuus myynnistä on odotetusti suurinta (27 prosenttia). Toisella sijalla on kuitenkin tuore kala 22 prosentin osuudella. Säilykkeet ja marinaadit muodostavat kumpikin 14 prosenttia teollisuuden myynnistä (arvon mukaan). Vaikka kalatuotteita myytiin kaikissa muodoissa enemmän kuin kalenterivuonna 2003, säilykkeiden ja marinadien myynti laski arvoltaan. Sen sijaan savustetun kalan (+4,9 prosenttia), tuoreen kalan (+2,4 prosenttia) ja pakastekalan (+1,4 prosenttia) myynnin kehitys oli keskimääräistä parempi.

Alennusmyyjät väittävät olevansa ensisijainen ostospaikka

Halpaliikkeet olivat vuonna 2003 jälleen määrällisesti tärkein kalan ostopaikka. Kuten GfK tutki kalatietokeskuksen (FIZ) puolesta, Saksan kansalaiset ostivat 48 prosenttia täältä ostetusta kalamäärästä. Supermarketit ja hypermarketit (mukaan lukien tuoreruokatiskit) kattoivat 36 prosenttia viime vuonna ostetusta kalamäärästä, kun taas kala-erikoisliikkeet ja muut kauppapaikat (esim. viikkotorit, kotiinkuljetuspalvelut) kattoivat yhteensä noin 16 prosenttia. Tällä hetkellä (heinäkuusta 2003 kesäkuuhun 2004) alennusmyyjät pystyivät nousemaan toisen prosenttiyksikön 2003 prosenttiin verrattuna kalenterivuoteen 49. Tämä kehitys tapahtui supermarketien ja hypermarkettien kustannuksella. Ostomäärien muutoksista huolimatta myynnin arvojakauma eri ostospaikkojen välillä pysyy vakiona: Täällä alennusliikkeet ja supermarketit/supermarketit saavuttavat kumpikin yhtä korkean tason 37 prosentin myyntiosuudella. 16 prosenttia myynnistä tulee muilta ostospaikoilta. Kalaerikoisliike saavuttaa 10 prosentin myyntiosuudella arvoltaan merkittävästi myyntivolyymia (myynnin osuus: 6 prosenttia) ylittävän tuloksen.

Kalalla ei ole kysyntää vain Saksan rannikoilla

Ja missä päin Saksaa syödään paljon kalaa? Eniten kalaa ostetaan odotetusti kahdessa väkirikkaimmassa liittovaltiossa, Nordrhein-Westfalenissa ja Baijerissa: Nordrhein-Westfalenissa 76.300 22 tonnia, mikä on 2003 prosenttia Saksassa vuonna 44.900 myydystä kalamäärästä, Baijerissa 13 36.900 tonnia (11 prosenttia). Kolmannella sijalla on Ala-Saksi XNUMX XNUMX tonnilla (XNUMX prosenttia).

Jos kuitenkin tarkastellaan liittovaltioiden sijoitusta, joka ei perustu kokonaismäärään vaan keskimääräiseen ostajan kotitaloutta kohden ostetun kalan määrään, Hampuri on selkeästi kärjessä 15,2 kilolla. Toisella ja kolmannella sijalla ovat Saksi 12,5 kilolla ja Schleswig-Holstein 12,4 kilolla kalaa ja kalatuotteita ostajataloutta kohden. Keskimääräistä enemmän kalankulutusmaita ovat Ala-Saksi (11,4 kiloa), Saksi-Anhalt (11,3 kiloa), Thüringen (10,7 kiloa), NRW (10,5 kiloa) ja Bremen (10,4 kiloa). Tarvetta kiinni on erityisesti Mecklenburg-Vorpommernissa ja Saarlandissa (molemmat 8,7 kiloa). Tulokset osoittavat, että kalavihareita ei löydy vain rannikolta, vaan kaikkialta Saksasta.

* Koska GfK on muuttanut kotitalouspaneelinsa tiedonkeruumenetelmää tammikuusta 2003 lähtien (ostot kirjataan skannereilla käsin kirjoitettujen lomakkeiden sijaan), vertailussa aikaisempien vuosien kanssa ei ole järkeä. Siksi ajanjakso heinäkuusta 2003 kesäkuuhun 2003 valittiin vertailuksi kalenterivuoteen 2004.

Lähde: Hampuri [ fiz ]