Lihaa laboratoriosta? Paljon kysymyksiä vielä auki!
In vitro -liha edustaa uutta aikakautta lihantuotannossa. Sen pitäisi olla kestävämpää, vapaata eläinten kärsimyksistä ja terveellisempää. Samalla kun perinteiseen lihantuotantoon kohdistuu lisääntyviä yhteiskunnallisia paineita, kasvipohjaiset vaihtoehdot kukoistavat. Toisaalta varsinkin start-upit pyrkivät saamaan laboratoriosta tulevan lihan ja kalan oikeaan aikaan markkinoille. Tätä varten ne monistavat eri eläinlajien soluja bioreaktorissa ja tuottavat tuotteita, kuten kanankimpaleita, lohisushia tai hampurilaispihviä. Tämä toimii hyvin pienessä mittakaavassa, mutta suuren mittakaavan tuotantoon on vielä matkaa. Siksi voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin soluperäistä lihaa ja kalaa on saatavilla EU:n markkinoilla. Lisäksi tuotteet kuuluvat uuselintarvikeasetuksen piiriin, ja siksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tekee niille riskinarvioinnin osana hyväksymisprosessia – prosessi, joka voi olla pitkä tietyissä olosuhteissa. EU-komissiolle ei ole vielä saapunut hyväksymishakemusta. Lisäksi kuluttajien hyväksynnästä riippuu pitkälti, pystyvätkö solupohjaiset liha- ja kalatuotteet tyydyttämään eläinproteiinin nälän ainakin osittain. Ja vaikka tutkimukset osoittavat, että in vitro -liha ja kala toimivat paremmin kuin perinteinen tuotanto monissa ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä tekijöissä, on luultavasti mahdollista mitata kasvihuonekaasupäästöjen todellista tasoa vasta, kun ensimmäiset suuret tuotantolaitokset otetaan käyttöön.
Aiheesta on enemmän tietoa kahdessa uudessa tekstissä Federal Center for Nutrition (BZfE) verkkosivuilla. Ne eivät ainoastaan tarjoa faktoja ja taustatietoa in vitro -lihan ja -kalan kehityksen nykytilasta, vaan antavat myös näkemyksiä innovatiivisista yrityksistä ja niiden perustajien motivaatiosta:
https://www.bzfe.de/nachhaltiger-konsum/orientierung-beim-einkauf/fleisch-aus-dem-labor/
Britta Klein, www.bzfe.de
