Kaikki vain juustoa - väittely parmesanista
EU -komissio kehottaa Saksaa noudattamaan nimitystä "Parmigiano Reggiano"
Euroopan komissio on lähettänyt Saksan hallitukselle viimeisen kirjallisen varoituksen (perustellun lausunnon) suojatun alkuperänimityksen (SAN) suojaa koskevan EU: n lainsäädännön virheellisestä soveltamisesta nimeen "Parmigiano Reggiano". on rekisteröity Euroopan unionin tasolla vuodesta 1996, on de jure varattu yksinomaan tietyn Italian alueen tuottajille, jotka tuottavat tätä juustoa pakollisen eritelmän mukaisesti.Suojattuja alkuperänimityksiä (SAN) ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä (SMM) koskevan eurooppalaisen lainsäädännön mukaan (1) Jäsenvaltioiden on suojattava suojatut nimet laittomalta omistukselta, jäljitelmältä tai viittauksilta, vaikka tuotteen todellinen alkuperä olisi ilmoitettu tai jos se olisi suojatun nimen käännös. Tämä koskee myös nimeä "Parmigiano Reggiano", joka on rekisteröity vuodesta 1996 (2).
Saksassa kuitenkin markkinoidaan edelleen juustoa, joka ei täytä nimen "Parmigiano Reggiano" spesifikaatiota, nimellä "Parmesan", vaikka jälkimmäinen on komission silmissä ranskankielinen käännös nimestä "Parmigiano" Reggiano 'on dokumentoitu useilla viiteteoksilla vuodelta 1516 nykypäivään sekä muilla tekijöillä, jotka tekevät selkeän yhteyden näiden kahden nimen välillä.
Komissio oli lähettänyt Saksan viranomaisille virallisen ilmoituksen lokakuussa 2003 ja käynnistänyt rikkomismenettelyn. Saksa ei joulukuussa 2003 antamassaan vastauksessa sitoutunut noudattamaan SAN- ja SMM -yhteisön lainsäädäntöä kyseisen tuotteen osalta. Komissio kehottaa nyt Saksaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet perustellun lausunnon noudattamiseksi kahden kuukauden kuluessa.
Oikeudellinen prosessi
226 artiklassa annetaan komissiolle valtuudet ryhtyä oikeustoimiin jäsenvaltiota vastaan, joka ei noudata velvoitteitaan.
Jos komission mielestä EU: n lainsäädäntöä on rikottu, mikä oikeuttaa rikkomusmenettelyn aloittamisen, se lähettää asianomaiselle jäsenvaltiolle "virallisen ilmoituksen" (ensimmäisen kirjallisen varoituksen) ja pyytää niitä ilmoittamaan asiasta määräaika, yleensä kahden kuukauden kuluessa.
Riippuen siitä, miten asianomainen jäsenvaltio ilmaisee vastauksensa ja vastaako se ollenkaan, komissio voi päättää lähettää sille "perustellun lausunnon" (viimeisen kirjallisen varoituksen), jossa se selittää selvästi näkemyksensä syyt EU: n lainsäädäntöä on rikottu ja se pyytää jäsenvaltiota täyttämään velvoitteensa tietyn ajan (yleensä kahden kuukauden) kuluessa.
Jos jäsenvaltio ei noudata perusteltua lausuntoa, komissio voi päättää viedä asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.
EY: n perustamissopimuksen 228 artiklan mukaan komissiolla on toimivalta ryhtyä toimiin jäsenvaltiota vastaan, joka ei noudata Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota. Tämän artiklan mukaan komissio voi myös pyytää yhteisöjen tuomioistuinta määräämään sakon kyseiselle jäsenvaltiolle.
Tämänhetkiset rikkomismenettelyjä koskevat tilastot ovat [täällä] saatavilla
(1) Asetus (EY) N: o 2081/92, 14. heinäkuuta 1992 Virallinen lehti L 208, 24.7.1992. heinäkuuta 1, s.XNUMX.
(2) Asetus (EY) N: o 1007/96, 21. kesäkuuta 1996 Virallinen lehti L 148, 21.6.1996. kesäkuuta 1, s.XNUMX.
Lähde: Bryssel [eu]
