Kuluttajailmasto osoittaa toivon pilkahtavan horisontissa
GfK:n kuluttajailmastotutkimuksen tulokset kesäkuussa 2004
Portugalin EM-kisojen ja Kreikan olympialaisten suuria urheilutapahtumia edeltäneen saksalaisten kuluttajien mieliala on hieman kirkastunut. Tästä kertovat kolme kuluttajailmaston kannalta tärkeää indikaattoria: talouden odotukset, tuloodotukset ja ostohalu, jotka kaikki nousivat kesäkuussa jälleen hieman edelliskuuhun verrattuna.Saksalaisten kuluttajien mieliala on heilunut kuukausia edestakaisin toivon ja pelon välillä yleisen talouskehityksen ja henkilökohtaisen tulevaisuuden suhteen. GfK:n kuluttajailmastotutkimuksen kesäkuun tulosten mukaan saksalaiset kuluttajat ovat jälleen hieman positiivisempia ja odottavat elpymistä sekä taloudellisessa että henkilökohtaisessa taloudellisessa tilanteessa. Erityisen huomionarvoista on kuitenkin se, että hänen taipumus suunnitella suuria ostoja lähitulevaisuudessa on parantunut merkittävästi.
Kuluttajailmastotutkimuksen tämänhetkisissä tuloksissa havaittavissa olevan lievän optimismin ei pitäisi peittää sitä tosiasiaa, että kuluttajien mieliala ei ole vieläkään kokonaisuutena erityisen hyvä, sillä kaikki kolme arvoa ovat edelleen alle pitkän aikavälin keskiarvon nollan.
Kuluttajat eivät ole kesäkuussa yksin hieman positiivisen taloustilannearvionsa kanssa. Vaikka talousanalyytikot (ZEW) ovat yhtä optimistisia kuin kuluttajat, yritysten (ifo) arvio oli hieman skeptisempi kuin edellisenä kuukautena.
Taloudelliset odotukset: alustava toivo
Tämän vuoden toukokuun takaiskun jälkeen talouden odotusindikaattori elpyi tässä kuussa jonkin verran. Kuitenkin 6 pisteen nousu miinus 12:een kompensoi vain osittain toukokuun merkittävän tappion. Hyvin epäröivästi jotkut saksalaiset alkavat uskoa, että Saksan talouden kehitysnäkymät ovat jonkin verran paremmat. Silti näyttää siltä, että enemmistö suhtautuu edelleen melko skeptisesti poliitikkojen ja yritysten kykyyn käsitellä talouden elpymisen tiellä olevia taloudellisia ongelmia.
Tulo-odotukset: siksak-kurssi jatkui
Liittotasavallan tuloodotusindikaattorin jatkuvat nousut ja laskut jatkuvat kesäkuussa. Indikaattorin toukokuussa reilun arvonsa jälkeen se nousi tällä kertaa jälleen hieman 3,5 pisteeseen, mutta kompensoi vain osittain edellisen kuukauden yli kymmenen pisteen tappiot. Indikaattori on tällä hetkellä miinus 6,5 pisteessä. Viime vuoden puolivälistä lähtien tuloodotusindikaattori on noussut kuukauden ja sitten laskenut seuraavan kerran.
Tämä siksak-kurssi heijastaa saksalaisten kuluttajien nykyistä epävarmuutta odotettavissa olevista tuloista. Monille kotitalouksille ei ole vielä selvää, kuinka heidän taloudelliset resurssit kehittyvät tulevaisuudessa. Epävarmuutta ruokkivat myös keskustelut tukien, kuten työmatkatuen tai asunnonomistajan tuen, vähentämisestä. Lisäksi monet kuluttajat pelkäävät, että sosiaaliturvajärjestelmien tulevat uudistukset lisäävät aiempaa enemmän taakkaa.
Ostoalttius: merkittävä parannus
Saksalaisten kuluttajien ostohalu teki suurimman hypyn kesäkuussa. Tästä vastaava indikaattori nousi 16,6 pistettä ja odottaa tällä hetkellä arvon miinus 24,5 pistettä. Se on korkein arvo sitten vuoden 2001 lopun, ennen kuin indikaattori romahti euron käyttöönoton seurauksena.
Tämä positiivinen uutinen ei kuitenkaan saa peittää sitä tosiasiaa, että kulutusalttius on edelleen selvästi alle pitkän ajan keskiarvon nollan. Monet kuluttajat eivät vieläkään ole valmiita vapauttamaan kulutuksen jarrua. Heikko työmarkkina aiheuttaa edelleen epävarmuutta. Työpaikkojen menettämisen pelko huolestuttaa edelleen monia kansalaisia.
Kuluttaja-ilmapiirin johtopäätös: pieni parannus
Kuluttajatunnelman tämänhetkisen kehityksen taustalla kuluttaja-ilmapiiri voi parantua jonkin verran. Tämä johtuu ensisijaisesti lisääntyneestä ostohalukkuudesta. Kuluttajailmastoindikaattori ennustaa heinäkuun 2004 arvoksi 5,0 pistettä - kesäkuun tarkistetun 4,8 pisteen jälkeen.
Nähtäväksi jää, elpyykö kuluttajien taipumus tehdä suurempia ostoksia tulevina kuukausina ja vaikuttaako se yleiseen talouden elpymiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole vielä kesäkuun luvuista syntyvää toivonpilkahdusta lukuun ottamatta viittaavaa siihen, että yksityinen kulutus liittyisi vientitrendiin talouden veturina.
Tutkimukseen
Tulokset ovat peräisin tutkimuksesta "GfK-Wirtschaftsdienst Konsum- und Sparklima", jonka on julkaissut GfK Marktforschung. Ne perustuvat kuukausittaisiin kuluttajahaastatteluihin, joita tehdään EU: n komission puolesta. Jokaisen kuukauden ensimmäisen puoliskon aikana 2.000: n edustajiksi valituilta henkilöiltä kysytään säännöllisesti muun muassa, kuinka he arvioivat makrotaloudellista tilannetta, kulutusaltistustaan ja tulo-odotuksiaan.
Lähde: Nürnberg [gfk]
