Kuluttajien mielikuvat ovat edelleen vaihtelevia ja osoittavat epävarmuutta

GfK:n kuluttajailmastotutkimuksen tulokset elokuussa 2004

Edellisen kuukauden jatkuvasti negatiivisten arvojen jälkeen saksalaisten kuluttajien mielialaa kuvaavat indikaattorit puhuvat elokuussa sekalaista kieltä. Samalla kun talousodotukset kasvoivat hieman ja ostohalu kasvoi hieman enemmän, odotukset henkilökohtaisten tulojen kehityksestä laskivat hieman. Koska talouden odotusten ja ostohalukkuuden indikaattoreiden heikot nousut elokuussa eivät pystyneet kompensoimaan edellisen kuukauden tappioita, GfK ennustaa syyskuulle kuluttajailmastoarvon 3,0 pistettä – elokuun tarkistetun 2,0 pisteen jälkeen.

Verrattuna heinäkuuhun, jolloin kaikki Saksan kuluttajien mielialaa mittaavat indikaattorit olivat laskussa, indikaattoriarvojen muutokset elokuussa antavat melko hajanaisen kuvan. Hyvä uutinen on, että yksittäisten indikaattoreiden laskutrendi ei ole jatkunut yhtä selvästi kuin edellisenä kuukautena, huonona uutisena on se, että selkeää nousuliikettä ei vielä ole näköpiirissä. Samalla kun saksalaiset pienentävät hieman tuloodotuksiaan, heidän halunsa tehdä suurempia ostoksia on jälleen lisääntymässä. Talouden odotuksiin nähden arvo on noussut vain hieman edelliseen kuukauteen verrattuna. Kuluttajailmastoindikaattori ennustaa 3,0 pisteen arvoa elokuun tarkistetun 2,0 pisteen jälkeen.

Yleisesti voidaan todeta, että niin sanottujen vanhojen liittovaltioiden kuluttajilla on paljon positiivisempi asenne kuin uusissa liittovaltioissa.

ZEW:n ja ifon tutkimukset osoittavat, että finanssianalyytikoiden ja yrittäjien odotukset taloudesta lähestyvät ensimmäistä kertaa jälleen kuluttajien odotuksia. Edellisistä kuukausista poiketen heidän arvionsa olivat elokuussa hieman varovaisempia huolimatta positiivisena jatkuneista vientiluvuista.

Taloudelliset odotukset: heikko nousuliike

Kun saksalaisten talouden odotukset olivat laskeneet edelliskuussa, indikaattori elpyi elokuussa 2,1 miinus 18,4 pisteeseen. Tämä lievä nousu ei kuitenkaan kompensoi edellisen kuukauden tappioita - indikaattori laski 8,5 pistettä: Trendi jatkuu vastaavasti, jonka mukaan indikaattorin yhden kuukauden nousu oli heikompi kuin edellisen kuukauden arvonmenetys . Hyvällä viennin kehityksellä on ilmeisesti varsin toissijainen rooli kuluttajien arvioinnissa niin kauan kuin se ei heijastu työmarkkinatilanteen perusteelliseksi parantumiseksi.

Saksalaisten yritysten vilkas vientitoiminta - tällä hetkellä talouden elpymisen päätekijä - voi myös osoittautua akilleen kantapääksi, koska kotimainen talouskehitys liittyy läheisesti muiden maiden talouskehitykseen. Finanssianalyytikoiden (ZEW) elokuun kasvuennusteet olivat vastaavasti vaatimattomat ja he laskivat talousennusteitaan 3,1 pistettä 45,3 pisteeseen. Myös saksalaisten yrittäjien odotukset liiketoiminnan kehityksestä, jotka ilmaistaan ​​ifo-indeksissä, olivat edellistä kuukautta vaatimattomammat. Rahoitusasiantuntijat ja yrittäjät ilmeisesti pelkäävät, että öljyn jyrkkä hinnannousu voi aiheuttaa takaiskun maailmantalouden elpymiselle. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan erityisesti USA:n kasvuvauhdin heikkeneminen antaa aihetta pelätä, että Saksassa vasta äskettäin alkanut heikko talouden toipuminen on osoittautumassa tilapäiseksi huipulle.

Tulojen kehitys: osittain odottaa ja katsoa, ​​osittain negatiivinen

Kesäkuusta 2003 lähtien jatkunut kuukausittainen muutossarja kuluttajien odotuksissa henkilökohtaisten tulojen kasvusta ei jatkunut tässä kuussa. Indikaattori putosi toisen kerran peräkkäin – tällä kertaa vielä 5,5 pistettä miinus 19,5:een. Tämä on alhaisin arvo sitten maaliskuun 2003. Indikaattorin negatiivinen kehitys elokuussa johtuu lähes yksinomaan kuluttajien mielipiteistä uusissa liittovaltioissa. Sen sijaan indikaattorin arvo vanhojen osavaltioiden kuluttajille pysyi lähes ennallaan edelliseen kuukauteen verrattuna. Ottaen huomioon, että Itä-Saksassa on kaksi kertaa suurempi työttömien osuus Länsi-Saksaan verrattuna - ja erityisesti noin kolminkertainen pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivien osuus - Hartz IV ja käynnissä oleva keskustelu työttömien vaikutuksista. uudistuspaketti ovat erityisen masentavia mielialaa tämän osan väestöstä vahva.

Vaikean työmarkkinoiden tilanteen vuoksi suurin osa kuluttajista ilmeisesti ajattelee, että heidän näkymänsä tuntuvaan palkkojen nousuun ovat toisaalta huonot, ja toisaalta, että he saattavat joutua varautumaan lisämenoihin – osittain siksi, että bensiinin, energian, terveydenhuollon jne. kohonneista kustannuksista.

Ostoalttius: mielialan paraneminen vanhoissa liittovaltioissa

Elokuussa lähes 10 pisteen plussalla ostohalukkuusindikaattorin arvo on toipunut edellisen kuukauden tasosta: tällä hetkellä sen arvo on miinus 27,8 pistettä. Tämä kompensoi pitkälti edellisen kuukauden miinus 13 pistettä.

Ratkaiseva tekijä siinä, että arvo ei ole elpynyt voimakkaammin, on uusien liittovaltioiden jatkuva hillitty kuluttajien mielipide. Siellä arvo – jo heinäkuun negatiivisen kehityksen jälkeen – heikkeni jälleen merkittävästi elokuussa. Sen sijaan vanhojen osavaltioiden asukkaiden ostohalu vahvistui elokuussa merkittävästi. Kaikki viittaa siihen, että tasavalta on tällä hetkellä jaettu kahteen mielialaleiriin. Ns. maanantain mielenosoitukset ovat tällä hetkellä näkyvin osoitus siitä, että monet uusien liittovaltioiden kansalaiset eivät ole erityisen hyvällä tuulella.

Kuluttajailmasto: Toivo vuodelle 2005

Koska talousodotusten ja ostohalukkuuden indikaattorit eivät kyenneet kompensoimaan edellisen kuukauden tappioita ja tuloodotusten indikaattori oli negatiivinen toista kertaa peräkkäin, on kuluttajailmastoindikaattorin arvo kehittymässä alaspäin. GfK:n ennustama arvo putoaa elokuun tarkistetusta 3,0 pisteestä syyskuun 2,0 pisteeseen. Viimeisen kahden kuukauden ajan ollut laskutrendi on siis jatkunut – vaikka yksittäisten tunnuslukujen kehitys elokuussa oli melko epätasaista. Seuraavat kuukaudet näyttävät, onko tämä kehitys myös todellinen trendin käänne.

Yhä selvemmin käy ilmi, ettei yksityisen kulutuksen vauhtia ole odotettavissa tänä vuonna talouden noususuhdanteeseen. Toisaalta tarvitaan perusteellinen muutos työmarkkinoiden kehityksessä. Toisaalta paljon riippuu siitä, kehittyykö ja kuinka dynaamisesti talouden noususuhdanne maailman suurissa talouksissa.

Tutkimukseen

Tulokset ovat peräisin tutkimuksesta "GfK-Wirtschaftsdienst Konsum- und Sparklima", jonka on julkaissut GfK Marktforschung. Ne perustuvat kuukausittaisiin kuluttajahaastatteluihin, joita tehdään EU: n komission puolesta. Jokaisen kuukauden ensimmäisen puoliskon aikana 2.000: n edustajiksi valituilta henkilöiltä kysytään säännöllisesti muun muassa, kuinka he arvioivat makrotaloudellista tilannetta, kulutusaltistustaan ​​ja tulo-odotuksiaan.

Lähde: Nürnberg [gfk]