Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Euroopan komissio myöntää miljoona euroa lintuinfluenssan torjuntaan Vietnamissa
Euroopan komissio myöntää miljoona euroa auttaakseen Vietnamia torjumaan lintuinfluenssaa. Varat käytetään kaivattujen laitteiden hankintaan. Terveys- ja kuluttajansuojakomissaari David Byrne sanoi: "Vietnam on edelläkävijä maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä saada tämä epidemia hallintaan, joka ei uhkaa vain aluetta vaan koko maailmaa. Velvollisuutemme on auttaa Vietnamia torjumaan tätä epidemiaa. ."
EU:n rahoitusosuus on vastaus WHO:n, Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Kansainvälisen eläintautijärjestön (OIE) esittämiin kansainvälisen avun vetoomuksiin. Varat ovat saatavilla välittömästi, ja niillä ostetaan suojavarusteita eläinlääkäreille ja viljelijöille, jotka tarvitsevat tartunnan saaneen siipikarjan käsittelyä, sekä laboratorio- ja sairaalavarusteita. Pelkästään Vietnamin tartunnan saaneiden siipikarjapopulaatioiden meneillään oleviin teurastustoimiin osallistuu yli 15 000 ihmistä, joista monilla ei vielä ole riittäviä suojavarusteita. Epidemian alkamisen jälkeen Vietnamissa on kuollut lintuinfluenssatartuntaan 14 ihmistä.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Liittovaltion tilastoviraston mukaan tammikuussa 2004 tukkumyyntihintaindeksi oli 0,4 % korkeampi kuin tammikuussa 2003. Joulukuussa 2003 vuosimuutosvauhti oli +1,3 % ja marraskuussa +1,5 %. Kokonaisindeksi ilman öljytuotteita nousi tammikuussa 2004 1,1 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Vuotuisen inflaation selvästi hitaampi nousu johtuu pääasiassa tilastollisesta perusvaikutuksesta: tammikuun 2003 voimakkaat hinnankorotukset (tukkuhinnat nousivat tuolloin 1,2 % myös korkeampien ympäristö- ja tupakkaveroasteiden seurauksena ) eivät ole enää ensimmäistä kertaa mukana vuosikoron laskennassa.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Myymälähinnat seuraavat niukkaa markkinoiden tarjontaa
Saksalaiset teurastamot joutuivat viime viikkoina käyttämään enemmän rahaa nuorien sonnien hankintaan, koska paikallisilla markkinoilla oli vielä pulaa teurasvalmiista eläimistä, mutta kysyntä jatkui normaalisti. Hintojen nousua alkupään markkinatasoilla seurasi laadukkaiden leikkausten vähittäishinnat.
Kilo haudutettua naudanlihaa, jonka kuluttajat saivat joulukuussa keskimäärin 8,37 eurolla, maksoi tammikuussa keskimäärin 8,66 euroa; naudanfileen hinta nousi joulukuun 24,20 eurosta kilolta tammikuun keskiarvoon 24,46 euroon. Naudanjauhelihan kysyntä myymälätasolla pysyi vakaana noin 5,80 eurossa kilolta koko Saksassa, kypsennetyn lihan hinta laski hieman 4,93 eurosta 4,85 euroon kilolta.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Huomattavasti suurempi alue
Uuden vuoden alussa teurassikamarkkinoilla oli käytettävissä huomattavasti pienempi tarjonta, kun taas teurastamoiden kysyntä oli vilkasta. Saatavilla olevia eläimiä voitiin siis myydä sujuvasti kiinteisiin hintoihin. Lisäksi lihanjalostusteollisuus osoitti kasvavaa kiinnostusta jalostettuihin tuotteisiin. Tammikuun puolivälissä sikojen tarjonta kuitenkin nousi jälleen nopeasti korkealle tasolle, joten tarjolla olevia eläimiä saatiin markkinoille vain muuttumattomilla hinnoilla. Vasta kuukauden lopulla teurastamojen oli pakko muuttaa hintojaan jälleen ylöspäin tarjonnan vuoksi huolimatta edelleen epätyydyttävistä lihakaupoista.
Lihakaupan luokan E teurassikojen lihottajat saivat kuukausittain keskimäärin 1,16 euroa teuraspainokiloa kohti, mikä on kuusi senttiä enemmän kuin joulukuussa, mutta se oli kuusi senttiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Teurastus maksoi keskimäärin kaikista kaupan luokista E – P 1,11 euroa kilolta, mikä on myös kuusi senttiä enemmän kuin edellisen kuukauden aikana ja kuusi senttiä vähemmän kuin vuoden 2003 alussa.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Egyptin hallitus kumosi Alankomaista naudanlihan tuontikiellon, joka asetettiin vuoden 2002 lopussa BSE: n vuoksi tietyin edellytyksin. Välittömästi vientisopimusten tekemisen jälkeen egyptiläisten eläinlääkäreiden on tarkoitus suorittaa terveystarkastuksia vientiä harjoittavilla hollantilaisilla tiloilla. Terveystodistus, joka sallii viennin, voidaan myöntää vain, jos valvontatulos on ilman vastustusta.
Egypti oli pitkään hollantilaisen naudanlihan tärkein kolmansien maiden vientimarkkina. 90-luvulla Alankomaat ansaitsi siellä yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. EU-maista Alankomaita lukuun ottamatta vain Irlanti on tähän mennessä saanut viedä naudanlihaa Egyptiin.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Sianliha on suosikki Itä-Saksassa
Tiettyjen lihalajien mieltymykset ovat Saksassa melko erilaiset: Esimerkiksi Itä-Saksan osavaltioissa syödään keskimääräistä enemmän sianlihaa, naudan- ja vasikanlihan kanssa entinen liittovaltion alue on edessään. ZMP-markkinatutkijoiden mukaan tämä ei liity pelkästään perinteisiin kulutustottumuksiin, vaan myös tämän tyyppisten lihojen erilaisiin hintoihin.
Sianlihan kulutuksen keskiarvo vuonna 2002 oli 53,7 kiloa asukasta kohti. ZMP: n arvioiden mukaan uusien liittovaltioiden ja Berliinin osuus tästä oli 62,8 kiloa; 51,3 kiloa vanhalla liittovaltion alueella. Sianlihan kulutuksen eturintamassa ovat Saksi-Anhaltin, Thüringenin ja Mecklenburg-Länsi-Pommerin kansalaiset, jotka kuluttavat keskimäärin 65–66 kiloa sianlihaa asukasta kohden vuodessa. Luettelon lopussa on Hessenin, Nordrhein-Westfalenin ja Baden-Württembergin kuluttajia, joiden vuotuinen kulutus henkeä kohti on 49-50 kiloa.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Kysyntä sai impulsseja
Kotimaisten teurastettujen karitsojen tarjonta oli verrattain vähäistä uuden vuoden ensimmäisen kuukauden aikana. Koska karitsan kysyntä sai huomattavia impulsseja tammikuun puolivälissä muslimien uhrijuhlan taustalla, tukkumarkkinahinnat nousivat merkittävästi; Lisämaksuja voitiin periä pääasiassa seuroista ja etuosista. Tästä oli hyötyä myös teurastuseläinten toimittajille, jotka pystyivät jatkuvasti saamaan hieman korkeammat hinnat karitsastaan.
Tammikuussa tuottajat saivat keskimäärin 3,69 euroa teuraspainokiloa kohti karitsojen osalta, joilta laskutettiin kiinteää määrää, 14 senttiä enemmän kuin joulukuussa. Edellisen vuoden vertailukelpoiset tuotot olivat kuitenkin vielä 34 senttiä alhaiset. Ilmoitettavien teurastamojen osuus viikossa oli noin 1.200 8,4 karitsaa ja lammasta, osittain kertakorvauksena, osittain kauppaluokittain. Tarjous oli 2003 prosenttia pienempi kuin joulukuussa; se oli kuitenkin melkein täsmälleen sama kuin tammikuussa XNUMX annettu tarjous.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Asuntojen ulkopuoliset kulut vähenivät vuonna 2003
Vuonna 2003 Saksan kansalaiset käyttivät vähemmän rahaa ruokaan ja juomaan vieraanvaraisuudessa. Ravintoloiden, kahviloiden, ruokaloiden ja muiden kodin ulkopuolella sijaitsevien ruokapaikkojen keskimääräinen ruoka- ja juomamäärä laski 351 euroon asukasta kohti, mikä liittovaltion tilastotoimiston mukaan oli keskimäärin 19 euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 1993 jokainen asukas oli kuitenkin käyttänyt kodin ulkopuolella ruokiin ja juomiin keskimäärin 434 euroa, 84 euroa enemmän kuin vuonna 2003. Tänä aikana ruokailualan elintarvikkeiden ja juomien myynti laski 6,4 miljardia euroa eli 18 prosenttia noin 29 miljardiin euroon takaisin.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Tuotanto liian suuri?
Alankomaissa noin 20 prosenttia viime kuukausien aikana tuotetusta luonnonmukaisesta lihasta oli kysynnän puutteen vuoksi myyty tavanomaisten tuotteiden hintoihin. Siksi hollantilainen orgaaninen teurastamoketju De Groene Weg / Dumeco on ehdottanut, että luonnonmukaiset siankasvattajat vähentävät tuotettuja määriä. Kiintiön laskemisen perustana on 1.120 XNUMX luonnonmukaisen sikan keskimääräinen teurastus viikossa viime vuonna.
Teurastamoketjun suunnitelmien mukaan teurastettavien sikojen määrä on tulevaisuudessa vähennettävä 850 sikaan viikossa. Lisäksi yhtiö haluaa alentaa taattua tuottajahintaa 2,37 eurosta orgaanisen sianlihan teuraspainokiloa kohti 2,20 euroon kilogrammalta. Uusissa olosuhteissa ekoketjun laskelmien mukaan 23 luonnonmukaisen siankasvattajan olisi vaihdettava perinteiseen tuotantoon taloudellisista syistä. Maatalouden taloustieteellisen instituutin LEI: n mukaan keskimääräiset tuotantokustannukset vuonna 2003 olivat 2,56 euroa teuraspainokiloa kohti.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Ala-Sachsen pääministerin Christian Wulffin ehdotuksesta liittovaltion presidentti myönsi herra Paul-Heinz Wesjohannille Saksan liittotasavallan ansioarvon. Ala-Saksin maaseutu-, ravitsemus-, maatalous- ja kuluttajansuojaministeri Hans-Heinrich Ehlen jakoi tämän arvostetun palkinnon vastaanottajalle Visbek-Rechterfeldissä järjestetyssä seremoniaan. Paul-Heinz Wesjohann on tarjonnut erinomaista palvelua suurelle yleisölle monipuolisella ja pitkäaikaisella sitoutumisellaan sekä yrityksessään että erilaisissa vapaaehtoistyössä. Kiitoksessaan ministeri Ehlen viittasi Wesjohannin johtamaan Paul-Heinz Wesjohann -ryhmän (PHW-ryhmä) tulevaisuuteen suuntautuvaan johtajuuteen. Hänen ansiostaan yritys on käyttänyt siipikarjateollisuuden integroitua järjestelmää täydellä alkuperätodistuksella vuodesta 1995 lähtien.
Ministeri Ehlen todisti eläinjauhon tai antibioottien välttämisen varhaisessa vaiheessa, että yrittäjällä oli tärkeä rooli kuluttajansuojassa ja elintarviketurvallisuudessa. Samalla kun PHW-konserni on menestyksekkäästi laajentunut 30 osakkuusyritykseen keskisuurissa yrityksissä, joissa on yhteensä noin 3800 työntekijää, Paul-Heinz Wesjohann on ollut mukana ammatillisissa järjestöissä jo vuosikymmenien ajan. Sisältää jäsenyyden siipikarjan teurastamojen liittovaltion liitossa vuodesta 1973.
Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu arkisto
Kuuleminen kuluttajansuoja-, elintarvike- ja maatalousvaliokunnassa
Saksan elintarvike- ja konditoriateollisuuden sekä mainontateollisuuden edustajat kritisoivat maanantaina lounasaikaan järjestetyssä kuluttajansuoja-, elintarvike- ja maatalousvaliokunnan julkisessa kuulemistilaisuudessa jyrkästi EU: n komission toimittamia asetusehdotuksia elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (neuvoston asiakirja 11646/03) ja vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä tiettyjen muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin (neuvoston asiakirja nro 14842/03). Ensimmäisen mainitun asetuksen tarkoituksena on vahvistaa yleiset periaatteet ravinto- ja terveysväitteiden käytölle elintarvikkeiden merkinnöissä EU: ssa ja suojella kuluttajia harhaanjohtavalta mainonnalta. Esimerkiksi ei-todennettavissa olevat tiedot yleisestä hyvinvoinnista olisi tulevaisuudessa kiellettävä. Harhaanjohtavien ravintotietojen estämiseksi vahvistetaan tarkat ehdot termien kuten "vähärasvainen", "vähän sokeria sisältävä" jne. Käytölle. Kiistämättömään tieteelliseen tietoon perustuvat terveyteen liittyvät väitteet olisi sisällytettävä "positiivisten aineiden luetteloon" ja EU: n komission olisi nimenomaisesti hyväksyttävä mainontaviestit, joissa on erityisiä terveyslupauksia. Toisessa asetuksessa säädetään muun muassa yhtenäisistä EU: n säännöistä vitamiinien ja kivennäisaineiden vapaaehtoisesta lisäämisestä elintarvikkeisiin.
Suunniteltu ravitsemus- ja terveysväitteitä koskeva asetus rikkoo Saksan mainostusteollisuuden keskusliiton (ZAW), Saksan makeisteollisuuden liittovaltion liiton (BDSI) ja Saksan elintarviketeollisuuden liittovaltion edustajien kannalta yhteisön lainsäädäntöä. se vaikuttaa suhteettomasti mainontayritysten oikeuksiin ja lisäksi rajoittaa kohtuuttomasti kuluttajien tiedonsaantioikeuksia. Lisäksi asetusehdotuksessa todetaan vain, että sisämarkkinoiden yhdenmukaistaminen on etualalla. Todellisuudessa kyse on massiivisesta sääntelystä terveyden ja kuluttajansuojan aloilla, joihin EU: lla ei ole sääntelyvaltaa. ZAW valitti myös, että aiemmin rajoituksetta sallitut terveyskysymykset olisi saatettava erittäin byrokraattisen hyväksymisprosessin piiriin tulevaisuudessa. Tähän liittyvä työ on erityisen ylivoimainen pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämä vahvistaisi vakiintuneita markkinoita ja vaikeuttaisi uusien tulokkaiden "suhteetonta" pääsyä markkinoille. BDSI: n mielestä ehdotetut säädökset edustavat paradigman muutosta ravitsemus- ja terveysväitteiden myöhemmästä valtion valvonnasta kauaskantoisten kieltojen yhdistelmään ja velvollisuuteen hyväksyä terveydelliset väitteet vain monimutkaisella menettelyllä. Jos asetusehdotuksista tulee totta, makeisteollisuudessa voidaan odottaa merkittäviä työpaikkojen menetyksiä. Saksan elintarviketeollisuuden liittovaltion liiton edustaja kannatti sitä, että suunniteltu ns. Ravintoprofiilit, jotka elintarvikkeilla olisi oltava positiivisella tavalla voidakseen kantaa ravitsemuksellisia ja terveyteen liittyviä lausuntoja tulevaisuudessa, olisi poistettava korvaamatta, koska niiden etuja ei ole riittävästi osoitettu ravitsemustieteessä.
